Olen opiskellut johtamista Kauppakorkeakoulussa, lukenut vapaa-ajallani johtamiskirjallisuutta, päässyt johtamaan ja ollut johdettavana. Huomasin jossain vaiheessa, että minulla alkoi olla pää sekaisin kaikenlaisista johtamisopeista, näkökulmista ja teorioista halki vuosikymmenten. Sitten tajusin vähentää opiskelua ja kääntää katseen sisääni.

Jokainen aito kohtaaminen ja kommunikointitilanne on tärkeä. Kohtaamisilla johtaja luo kulttuuria ja toimintatapoja ympärilleen. Jokaisella sanallaan ja eleellään, huomioimisella tai huomiotta jättämisellä, johtaja jättää jälkensä ihmisiin.

Moni tietää, mitä nykypäivänä pidetään hyvänä johtamisena. Puhumme arvostavasta johtamisesta, tietoisuustaidoista, yhdessä luomisesta ja myötätunnosta. Esimerkiksi Facebook, Intel ja Twitter hyödyntävät näitä taitoja edistäviä tunnetaito-ohjelmia hyvin tuloksin. Useat näistä valmennuksista hyödyntävät itsetietoisuuselementtejä pelkän tiedon ammentamisen sijaan. Useasti etenkin edelläkävijäroganisaatioissa tietoa hyvistä toimintatavoista saattaa olla jo riittävästi. Minkä tiedämme olevan hyväksi, ja kuinka käytännössä toimimme, välillä on kuitenkin monesti kuilu. Tämä tiedon ja toiminnan välinen ero on se, mikä kannattaisi ensisijaisesti oman itsensä ja organisaationsa osalta nostaa esille ja pyrkiä kuromaan umpeen.

Tietoisesti reflektoiva, mindfulness ja meditaatiotyyppinen työskentely itsensä kanssa auttaa tuomaan esille, suhtaudunko ja toiminko niin kuin tiedän, että olisi hyvä toimia. Se laajentaa sisäistä tietoisuutta. Tarvitsemme pysähtyneen hetken nähdäksemme, miten oikeastaan toimimme, jotta emme käy jatkuvasti autopilotilla.

Tekemätön hetki hiljaisuudessa vaikuttaa oman toiminnan oivallusten lisäksi myönteisesti hermostoon, verenpaineeseen, hormoneihin, aivoihin ja immuniteettiin (linkki tutkimuksiin). Koska se vaikuttaa suoraan mieleemme ja kehoomme, se näkyy kaikessa toiminnassamme vaikuttaen myönteisesti luovuuteen, vuorovaikutukseen, yhteistyötaitoihin, jaksamiseen ja terveyteen.

Työskentely itsensä kanssa poistaa pelkoja, estäviä uskomuksia ja kasvattaa aidosti myönteisiä tunteita. Tutkimusten mukaan myönteisten tunteiden on todettu olevan yhteydessä ajatteluun laajemmasta näkökulmasta, innovatiivisuuteen, yksilön ja organisaation parempaan suorituskykyyn, hankkeisiin sitoutumiseen ja taitavaan päätöksentekoon.

Itsensä kanssa työskentely on hyväksi johtajaksi pyrkivälle oleellista, koska myötätuntoinen voi olla vain, jos on sitä ensin itseään kohtaan. Ihmisyyttä osaa arvostaa, kun arvostaa sitä ensin itsessään. Myötätuntoisuus ja ihmisten arvostaminen ovat tunnetiloja, jotka pitää ensin kohdata itsessään, jotta ne välittyvät vuorovaikutuksessa muille. Niitä ei voi hankkia tiedolla, vaan omia kokemuksia sisäänpäin kääntyen reflektoimalla. Uskon, että oman toiminnan tietoisuustaidot ovat niin johtajalle kuin työntekijälle paras keino tasapainoisen elämän ylläpitämiselle ja kestävien huipputulosten aikaansaamiselle.

Julkaistu Henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten ryhmä HENRY ry:n sivuilla 4/2016.

Sari Laine

Kirjailija, HR Coach, toimitusjohtaja, Mindful Business Oy